Milou II

Tämä komea puoliveriruuna on nimeltään Milou II, tutuille pelkkä Milo. Koulutustasoltaan herra on erittäin osaava, nimittäin vaativa A ja esteet 100 cm ratana. Milo on syntynyt 25.7.1993. Vuosia on kertynyt siis kunnioitettavat 16 vuotta. Säkäkorkeudeltaan puoliverinen on 160 cm. Ruuna löytyy VRL:stä rekisterinumerolla VH-00000. Omistaja on Riskunmäki ja virallisena puunajana (hoitajana) toimii Laura! Yhteiseen hoitopäiväkirjaan pääset tästä.

Luonne

Miloa voi sanoa rehellisesti ja yhtään valehtelematta tallin prinsessaksi. Tosin Milohan on ruuna, mutta siniverisyyttä on näkyvillä. Milo haluaisi kokoajan olla huomion keskipisteenä ja sen se usein saakin sen korean ja ylvään olemuksen ja huomiotaherättävän käytöksensä ansiosta. Ei, Milo ei kuitenkaan tee mitään tuhmuuksia, se vain nirppanokkailee ja saattaa järjestää kunnon shown pienimmistäkin asioista.

Milon kanssa tarvii hoidettaessa kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja kärsivällisyyttä. Vaikka se onkin hienosteleva prinssessa, on se pohjimmiltaan lutuisin hevonen ikinä. Aluksi sen viileä ulkokuori saattaa työntää pois hoitajat, jotka eivät jaksa nähdä vaivaa Milon ystävyydestä. Milonhan mielestä kaikki ihmiset ovat aluksi pelkkiä kavionkiillottajia, mutta pikkuhiljaa ihminen nousee ruunan arvoasteikolla ylemmäs ja ylemmäs. Lopulta ollaankin kuin paita ja peppu, kuin kikattelevat teinit jotka lukevat toisiaan kuin avointa kirjaa. Miloa harjatessa tulee olla tarkka, sillä sen hampaat viuhahtavat nopeasti - ja kipeästi takalistoon jos harjaa liian kovaa esimerkiksi mahanalta, jaloista ja päästä. Satulavyön kiristys saa Milon vain nyrpistämään sirosti turpaansa, kunhan kiristää tarpeeksi nätisti ja rauhallisesti. Jos taasen vetäisee satulavyön viimeisimpiin reikiin koristaa sinua kauniit hampaanjäljet.

Ratsastaessa Milo on itse täydellisyys. Sillä on mukavat ja näyttävät askeleet. Milo on myös erittäin kevyt ja kiva ratsastaa, vaikka hieman töitähän se vaatii. Ratsastajan pitää muistaa pitää takajalat mukana, sillä usein ne jäävät laahaamaan, jolloin turpa menee alemmas ja on siten kädelle painavampi. Mutta kunhan takajalat pysyvät alla, onnistuu Milolta melkein mikä vain! Milo harvemmin säikkyy mitään ja silloinkin kun mörköjä vilistää silmissä seisotaan tiiviisti paikoillaan, kunnes todetaan että vaara on ohi. Mitään äkkilähtöjä tai muita säikähdyksiä tältä ruunalta ei tarvitse odottaa. Milo on todella suloinen hypätä. Se on varma hyppääjä ja hyppää kaikki erikoisesteet niinkuin jonkin verkkaristikon. Milo on varsin suloinen muutenkin kun se innostuu esteitä hypätessä, sillä silloin hypätään liioitellun isosti ja innokkaasti. Jopa ne 40-50 sentin pystyt.

infoa

Ratsastaessa joka jalkaan pintelit. Esteitä hypätessä tulee kuitenkin suojat pinteleiden tilalle! Raipan ja kannukset voi laittaa kyytiin, mutta ei pakollisia. Milon varusteet tunnistat niiden tyylikkäästä mustasta väristä.

Hikitreenin jälkeen pitää laittaa fleeceloimi niskaan siksi aikaa, kunnes Milo on täysin kuiva. Fleeceloimi samoin päälle kun on 0 astetta lämmintä. Kun on -5 astetta pakkasta, muistathan heittää selkään toppaloimen. Sateella ja kovalla tuulella päälle tulee laittaa sadeloimi.

Aamuin, päivisin ja iltaisin tulee 1 litra kauraa. Lisäksi Milo saa jokaisella ruokinnalla litran havensia. Iltaruokien lisäksi tulee laittaa turvotettua pellavaa noin litran verran. Normaalisti heinää. Henkilökunta huolehtii muut vitamiinit ja tarpeet.

© luonne: whoa.
© kuvat: nikki_tate, lisenssi
Milou II on virtuaalihevonen!